SANO.

Aika poppa”,sano Porlammin pojat kun lato palo.(Elim.)

Jaalalaiset tokinaiset, uppiniskaiset. (Lj.)

”Kyl omain tunnen jos juaksun nään”, sano Artjärven miäs kun kattel porsaslaumaa. (Lj)

Kylän kohlis ja koukkupaikois Kimonkylän miäs kovaa ajaa. ( Lj.)

Niihhän siä olet kun Iitist ja isäs kun Nastolast. ( Lj.)

Porlammoiset on ärrän tärittäjii ja pyölijöiset ällän lällyttäjii. ( Lj

Pituutta ja levyyttä ku Porlammin muijan päiväs. (Orim.)

Pää on sekasin kun Sivatin kylä ja pualet Pömpyälii. (Lj.)

Tailat olla Iitist kun et sitäkäh tiälä. (Lj.)

 

Minkäs miä sille voin,kun nätit pojat tykkää. (Lj.)

Likat, lampaht ja kattopäreht on kaik samanlaisii. (Lj.)

Suvi varsan sukii, naimavuolet neitosen. (Lj.)

”Eihän tääl o kutah”, sano entiin likka, kun tul tanssitupah, eikä siäl ollukkah sen sulhaist. (Lj.)

”Mitäs miä sonnal tiän kun ei maatakah ol”, sano entiin poika kun naimah kiihottivat. (Lj.)

Ei tammaa tuala ennenkö talli tehläh. (Lj.)

Joka on paljo valinnu niin kämpyrä on käteh jäänny. (Lj.)

”Härän yritös”, sano likka ja anto pumpsit. (Lj.)

 

Johan joit kannun kylmää vettä tyttöparka, kun semmoselle miähelle menit. (Lj.)

Älä ennen naimiistais kiitä ennenkun nelikon sualaa yhles syätten. (Lj.)

Senhän täytyy olla silmäh pessy joka sille minijäks kelpaa. (Lj.)

”Nyt soon hullummast kun pöllömmäst, kun ei piletä hyvän eikä lasta pois”,

sano entiin miniä kun viikon talos ol. (Lj.)

Joka naip vanhanpiijan, saap valitun vaimmon. (Lj.)

Yhlel on vaan yks suu surtava, yks pää pestävä. (Lj.)

Äreä ämmä leipoissaan, kiukkunen kirnuissaan, olutta laittaissaan äkäinen. (Lj.)

”Ei näis asijois sovi kulkee suu päälajel”, sano Pyälin miäs ku yäkengäs ol. ( Lj.)

Piika palvelee isännän housun kaulust. (Lj.) = Odottaa emännäksi